Ei pelkää mies mäkiään, ei kengät kavioiden kopsettaan
Sen tietää kansan rivit syvät kuinka loivat kupit oksettaa
Täällä tavat vanhat tiskille tuodaan
vaikka nälkä on, ehtoollinen juodaan
Sitten oman kylän raitit pojat miehiksi opettaa
Kun Noutajakin viheltää
tätä kivi-iskelmää!
Taustapeilin kuvittaa kaunis, liekehtivä pihamaa
Luiset piikit harjaavat jo nimismiehen kiharaa
Tuttu tie, tutumpi kallioleikkaus,
pienet siivet ja viimeinen veikkaus
Tämän vuoksi voima urhojen uurnissa mitataan
Kun Noutajakin viheltää
tätä kivi-iskelmää!
Kellot käyvät jo valmiiksi seisovaa aikaa
kellot käyvät jo valmiiksi seisovaa aikaa
Kuorossa kaikki lauletaan
kuorossa kaikki lauletaan
Kuorossa kaikki enkelten lailla
samasta nuotista, henkeä vailla
Sora kuin sateen ropinaa
taivaan kantta rummuttaa
ja sitä samaa sävelmää
Noutajakin viheltää
Se on kivi-iskelmää!
Se on kivi-iskelmää!
