Elämä on katiska

Elämä on katiska kuoleman kaislikossa

Levon hetki lyö kasvoihin
kiittää ja kääntyy takaisin
Sekaan hiljaisten kärpästen makuupaikan lakaisin

On tunne kanssain aamuisin
se on päivät, se on yöt
Ja kun eksyn iltoihin, se kertoo mitä valkeat madot syö…

Elämä on katiska yksin ullakolla

Se tumman pukunsa napittaa
saapuu luokse ja kumartaa
Niin liidämme kauniin hetken
silti en saa unohtaa

Se on kanssani aamuisin
se on päivät, se on yöt
Ja kun eksyn iltoihin, se kertoo mitä valkeat madot syö…

Valot pois, jokainen

Se tumman pukunsa napittaa
saapuu luokse ja kumartaa
Niin liidämme kauniin hetken
silti en saa unohtaa

Se on kanssani aamuisin
se on päivät, se on yöt
Ja kun eksyn iltoihin, se kertoo mitä valkeat madot syö…