(Suomalaiset sanat: Kaarle Viikate)
On aika olla peloissaan
kuin tikat viimeiset keloissaan
salakaatoa odottaa, kylmä luita jo kolottaa
lankeajasta ylpeään ovat valmiita kylpemään
Vedet kaivosta kannettu
sinun edestäsi annettu
halot koivusta hakattu ja lauteet tervalla lakattu
Vaan saammeko kuitenkaan vihtahousua vihtomaan
Vihtahousua vihtomaan
Ei saa Vihtahousua vihtomaan
Ei näillä eväin ainakaan saa vihtahousua vihtomaan
Sielun käytettynä myin
haulikot latasin kyin
minkä pyysin, sen myös sain, katiskalla valkohain
Vaan ei yhtä kuitenkaan saa lauteille istumaan
Vihtahousua vihtomaan
Ei saa Vihtahousua vihtomaan
Ei näillä eväin ainakaan saa vihtahousua vihtomaan
Vihtahousua vihtomaan
Ei saa Vihtahousua vihtomaan
Ei ennen kuolemaa varmaan käy Vihtahousu vihtomaan
